Tulen pimeästä kohti valoa

Radical Face - Welcome Home

 Tuntui että haluan Nikonistella vähän ja siksipä kävin pitkästä aikaa kuvailemassa kunnolla! Kuvia tuli yli 50, joista 10 parasta pääsi tähän postaukseen. Aiheena oli siis otsikon mukaisesti valo. Lisäksi tuo Radical Facen Welcome Home on Nikon-kameran virallinen biisi. Voi voi, minä niin muistan kun kuolasin tätä minun nykyistä kameraani mainoksessa... ja se unelma kävi toteen (vaikkakin omasta pussista, hah)

Oivoi, huomenna taas maanantai... viimeinen kouluviikko ennen minun osaltani ubertylsää syyslomaa. Muu nuorisokoti lähtee mökille kun taas minä lähden kotiin. Lähtisin muuten enemmän kuin mielelläni mökille mutta... siellä on aina ollut todella tylsää, koska näin syksyllä siellä ei ole oikein mitään tekemistä. No, en ole menossa joten miksi murehtia? Menen siis kotiin, ja olen siellä suurimman osan ajasta yksin, sillä äitini ja äitini miesystävä ovat töissä syyslomaviikon. Parempi se silti on kuin mökillä.

Tästä viikonlopusta ei ole kauheasti kertomista, olen vain ollut nahkelona tietokoneen äärellä ja jutellut kavereideni kanssa chatissa. Olen myös lukenut vanhoja tarinoitani, joille olen naureskellut niiden ollessa niin hauskoja.  Huoh, vanhat tarinani saavat minut kaipaamaan niitä aikoja jolloin kirjoitin ne...

Viettäkää upea loppuilta ja varmistakaa että suunne on hymy-asetuksella kun huomenna lähdette kouluun tai töihin. Hyvää viikonaloitusta kaikille!

Pimeä nousee

Ellie Goulding - Burn

Illat pimenee jo hurjaa vauhtia! Katselen tällä hetkellä ulos ikkunasta, ja siellä on jo tosi hämärää. Ja tietenkin tälläisellä hetkellä alkoi tehdä mieli mennä ulos kuvaamaan ja kirjoittaa bloggaus. Todettuani että ulkona on kylmä ja että kuvista ei tule mitään ilman salamaa, päätin luovuttaa. Ja nuo yllä olevat kuvat on otettu nuorisokodin mökillä viime syksynä. Nuorisokoti olisi myös nyt lähdössä mökille syyslomalla, mutta minä ilmoitin heti etten mene mukaan. Siis kyllähän siellä on kaikenlaista ihanaa kuvattavaa ja mökki on muutenkin tosi kiva, mutta eräs poika joka kuorsaa tosi äänekkäästi, lähtee mukaan. Lisäksi mökki ahdetaan aivan täyteen ja inhoan sellaista. Me tytöt nukkuisimme parvella sen kuorsaavan pojan kanssa, ja tiedän jo ettei siitä tulisi yhtään mitään, kuunnella pojan kuorsausta ja yrittää nukahtaa samalla. Koska en voi jäädä nuorisokotiinkaan viikoksi yksin, menen kotiin. Olen kyllä kotonakin yksin, jos marsuja ei oteta lukuun. No jaa, kyllä minä jotain tekemistä keksin!

Kahden äänen voimalla voittajaksi selviytyi MyDay-postaus erikoispostauksena, ja se siis tulee sitten kun on 50 lukijaa täynnä ja kun sattuu sopiva päivä kohdalle. En saa kuvata luokkatovereitani joten en usko että teen koulupäivästä MyDayn. Tai voin tehdäkkin, mutta videon teko katkeaa koulupäivän ajaksi, välitunnilla saatan kuvata jotain.

Lunta kohta jo sataa

Owl City - Fireflies

En ole ikinä tiennyt mitä ajatella vuodenajasta nimeltään syksy. Syksy on mukavaa vielä silloin kun on sopivan lämmin, ja viileämmät yöt eivät ole myöskään pahitteeksi. Mutta sitten kun ihana aika syksystä muuttuu rumaksi, koleaksi talven ja syksyn sotkuksi, syksy ei yhtäkkiä ole enää kiva. No kai tämä on parempi kuin se miten ajattelin vielä vuosi sitten "hyi, syksy merkitsee vain sitä että kohta sataa lunta". Eihän se ihan niin mene. Syksy on todella kaunis, kun puiden lehdet kellastuvat ja alkavat putoilla. Rakastan sitä aikaa syksyssä. On aivan upeaa että Suomella on neljä vuodenaikaa. Kuten aikaisemminkin olen sanonut, miettikää miltä tuntuisi jos Suomessa olisi aina kesä. Teillä olisi joka yö kuuma, peitoilla ei tekisi mitään ja joutuisitte lähtemään kouluun - silloinkin kun olisi aivan upea päivä lähteä rannalle. Siksi osaan arvostaa kaikkia vuodenaikoja - myös talvea, vaikka se ei ole lempparini. Mutta ilman talvea ei olisi mitään odotettavaa kesässä, koska lämpöä olisi vuoden ympäri.

Mulla on mennyt viikonloppu tosi hyvin! Eilen olin siis päivälomalla äitini luona ja sillä reissulla kävin napsaisemassa nuo kuvat. Ja nyt kuolen tylsyyteen. Huomenna on ihan normi koulupäivä, jota odotan innolla (mikä yllätys). Hah. Viime yönä muuten näin unta jolle nauroin koko aamun, en kuitenkaan viitsi tässä sitä alkaa kertomaan koska se oli osin jopa siirappinen. Hah hah. :-D Lisäksi olen pelannut Simssiä luokka-perheelläni ja siellä draamaa riittää. Kaikki rakastuu toisiinsa... no mutta, ei siitä sen enempää.

Perjantai kolmastoista

RED - Pieces

  Jostain syystä perjantai kolmastoista päivä on aina ollut minulle päivä jolloin tapahtuu jotain ihanaa. Niin kävi myös tänään, tajusin kuinka kaunis ja kuvauksellinen (alku)syksy on. Loppusyksy ja talvi sitten... ovat yhtä helvettiä ei-niin-kivoja. Se kylmyys. Se että tiet ovat tukossa lumen takia. Se ettei meinaa edes päästä ovesta ulos koska lunta on niin hirvittävän paljon. Mutta ei murehdita vielä talvea tai lokakuun puolivälin jälkeistä aikaa, sillä voi olla että talvesta ei tulekkaan ihan niin lumista vaikka aika varmaa se on... we gotta stay positive.

Tänään oli taas mahtava koulupäivä! Ensin tapasimme juna-asemalla koko luokan voimin. Kävimme taas kuntosalilla ja sen jälkeen Kotipizzassa. Viimekertaisesta kohtauksesta oppineena join pelkästään nestettä, en kyllä kiellä etteikö edessäni syövän opettajan pitsa olisi houkutellut...

  Syömisen jälkeen meidän piti käydä tutustumassa kirjastoon ja siinä samalla hakemassa joku esite. Sitten pääsimmekin kotiin, onnekkaat pojat pääsivät junaan joka lähti 10 sekunnin päästä siitä kun he menivät sisään. Itse odotin junaa 15 minuuttia, ja kyllä siinä parit Instagram-kuvat tuli otettua sekä kuunneltua useampikin kappale. Mutta lopulta kuitenkin pääsin onnellisesti takaisin nuorisokotiin ja viettämään viikonloppua! Viikonloppu meneekin varmaan tavalliseen tapaan; huomenna menen äidille päiväkylään, sunnuntaina laiskottelen ja kuolen tylsyyteen, odottaen maanantaita.

Miten teillä lukijoilla meni tämä päivä? Mitä aiotte tehdä viikonloppuna?