Hyvästi, vuosi 2013

AVICII - You Make Me

 Tammikuu. Uusi kamera, ostettu omilla rahoilla. Piirtämistä ja piirustusten kuvaamista. Uutinen että lähdemme Kreikkaan kesäkuussa. Ei muuta.

Helmikuu. Emppu kävi nuorisokodissa ekaa kertaa. Kävin Helsingissä. Kuvasin viimeistä kertaa marsuani Tuikkua. Fiilistelin Kreikkaa. Hiihtolomalla olin mökillä jossa söin englantilaisen aamiaisen ja kuvasin auringonlaskua.

Maaliskuu. Kevät alkoi tulla, piirtämisinto kasvoi. Uusi puhelin. Ystävänpäivänä Ainolta saatu muki. Onnellinen koska talvi alkoi olla ohi. Huoneen kevätsiivous, 15 euroa rahaa palkkioksi.

Huhtikuu. Surullinen. Tuikku kuoli kuun alussa. PS3. Pelaaminen. Sly nelosta pelaillessa Tuikku joskus unohtui. Äiti piirsi Tuikusta kauniin kuvan. Auringonlaskut. Tukka alkoi taas olla liian pitkä.

Toukokuu. Vappu. Huippuhauska synttäripäivä. Ruusuja tädiltä synttärilahjaksi. Kampaamo, tukka kynittiin lyhyeksi. Tykästyin lyhyeen tukkaan, niinkin paljon etten haluaisi sen enää koskaan kasvavan.

Kesäkuu. Talouskoulu ohi. Uusi putki myöhäisenä synttärilahjana, makro. Kesäloma alkoi. Matkalaukun pakkamista. Odottelua. Sitten koitti kauan odotettu Kreikka. Upeita maisemia ja ystävällisiä ihmisiä. Elämyksellinen kokemus.

Heinäkuu. Kuuma. Reissuja kotiin. Blogin aloittaminen alusta. Valokuvausta. Tylsää. Lisää valokuvausta. Kirjoittamista. Oman naaman kuvaamista.

Elokuu. Jännitystä. Kiukuttelua. En halua mennä uuteen kouluun, en tunne sieltä ketään... positiivinen yllätys. Hyvää ruokaa. Mahtavia ihmisiä. Ihastus.

 Syyskuu. Syksy alkoi tulla. Lehdet kellersivät kilpaa. Omenat alkoivat olla kypsiä. Lisää valokuvausta. Kamera aina mukana.

Lokakuu. Upeita auringonlaskuja. Syysloma. Näin Maisaa pitkästä aikaa. Opettelin käyttämään täysmanuaalia kamerassa, tajusin miten hienoja kuvia sillä tulee. Puut olivat alastomia. Talvi oli tulossa.

Marraskuu. Takka sytytettiin ensimmäistä kertaa syksyn aikana. Kerroin ihastukselle että tykkään hänestä. Kävin hohtogolfaamassa ensimmäistä kertaa elämässäni. Näin Ainoa Hyvinkäällä. Sain oman nimimukin nuorisokodissa. Ihastukseni kertoi että tykkää myös minusta. Opettelin kuvaamaan vesipisaroita. Kyllästyin tukkaani ja varasin ensimmäistä kertaa itse kampaaja-ajan.

Joulukuu. Luonto luuli että on kevät. Pajunkissat puhkesivat. Leikkasin tukkani taas lyhyeksi, ja värjäytin sen. Joulumaan teko koulussa. Menin Empulle kylään. Ensilumi tuli. Joululoma alkoi. Jouluaatto koitti, paljon lahjoja. Mahtava joulu. Pettymys kun Maisa ei pystynytkään näkemään. Keskiyöllä vuosi vaihtuu.

***

Että juu, tälläinen postaus tällä kertaa! Tummennetut kohdat ovat siis niitä tärkeimpiä juttuja jotka mulle on tapahtunut, jos joku ihmetteli. Ei ole ihan tapaistani kirjoitustyyliä mutta toivottavasti silti pidätte. Ja hyvää uutta vuotta kaikille! ♥

All the things I am

Hilary Duff - I am

Hejssan! Joululahjoista mobiilisovitin ja kameranjalka ovat jo päässeet kovaan käyttöön, otin eilen tuollaisia kuvia kameran, kaukolaukaisimen, mobiilisovittimen, kameranjalan ja tabletin kuvankäsittelyohjelman kera. Jestas. Mulla on oikeastaan ollut aika tylsää täällä, varsinkin kun Maisa ilmoitti että hänen vanhempansa olivat suunnitelleet kaikki menot hänen puolestaan ja näin ollen hän on 100 kilometrin päässä sunnuntai-iltaan asti... ja minä lähden sunnuntaiaamuna takaisin nuorisokotiin. Noh, toinen päivä alkaa taas koulu... jotain tekemistä tämän tylsyyden keskelle.

Mä oon aina ollut huono keksimään itselleni tekemistä, ainoat tekemiset ovat yleensä tietokoneella istuminen tai Xboxin Kinectillä pelaaminen. Telkkarista tuleva monikaan ohjelma ei iske, tällä hetkellä seuraan vain salkkareita ja sekin on sen takia koska mulla ei yleensä ole mitään muuta tekemistä siihen aikaan. Uudet leffat eivät iske, ja rikossarjatkin tulevat niin hitsin myöhään että jos rupean katsomaan sellaista nukahdan kesken, oli aihe kuinka kiinnostava tahansa. Ja se taas johtuu unilääkkeestäni Melatoniinista. Ilman Melatoniinia en nukkuisi silmäystäkään koko yönä, kerran kävi niin että Melatoniini loppui kesken jakaessani dosettia, ja ohjaaja sanoi "kyllä sä yhen yön ilman sitä pärjäät". Eips, yritin kyllä nukahtaa mutta olin liian pirteä koko ajan, ja löysin kerta toisensa jälkeen itseni koneelta. Yhtäkkiä kello oli seitsemän aamulla ja silloin minua alkoi väsyttää. Menin nukkumaan, muistamatta että mulla oli klo 10 lähtö Ainon kanssa Helsinkiin ostamaan Kreikkaan vaatteita... noh, Aino tuli herättämään minut itse ja lähdimme Helsinkiin (Hienoa Hermanni, 2 tunnin yöunet ja sä lähdet Helsinkiin... :DD).

Mutta miten mun sormet alkoi kirjoittamaan uniongelmista ja lääkkeistä kun mun piti puhua väsymyksestä? Joskus seurasin mitä hartaimmalla mielenkiinnolla NCIS:iä ja Criminal Mindsia, ne olivat mielestäni parhaat sarjat ikinä ja sain melkein raivokohtauksen jos jakso jäi väliin. Oivoi. Muttamutta, taidan olla kirjoittanut nyt liikaa, propsit teille jos jaksoitte lukea!

P.S. Vaihdoin bannerin nyt ainakin väliaikasesti tekstibanneriksi koska en ollut tyytyväinen edelliseen... ja someikonitkin vahingossa poistin yhdessä vaiheessa. Viisi niistä kuitenkin pääsi takaisin.